Kuntauudistus

Post date: Feb 26, 2012 9:12:55 PM

Jos nyt keskitytään ajattelemaan uudistusta Lappeenrannan näkökulmasta, niin kovinkaan suurta dramatiikkaa tähän ei liity, ellei Lappeenrannan velkataakka kasva kohtuuttomaksi nykymenolla. On selvää, että Lappeenranta ei uudistuksessa liity keneenkään vaan Lappeenrantaan liitytään. Näin myös siinä tapauksessa, että koko E-Karjalasta tulisi yksi kunta. Lappeenranta kestää iskuja kohtuullisesti nykyiselläkin kartalla ja omaa ennusteen mukaan parhaimman huoltosuhteen E-K:ssa v.2030. Entäpä muut? Maaseutukunnat? Miten yhdistymiset oikeasti vaikuttavat huoltosuhteisiin? Onko kenelläkään kristallipalloa?

Uudistuksen hyödyt ja haitat on perusteltava kuntalaisille ja tuotava esiin hintalappu, jonka yksittäiset kunnat tai lähinnä niiden asukkaat joutuvat tulevaisuudessa itsenäisyydestään maksamaan. Jos kuntarajojen muutoksella saavutetaan taloudellista hyötyä ja pystytään takaamaan palvelut ja lähidemokratia "satelliittikaupunginosissa" niin en näe estettä yhdistymisille. Toisaalta täytyy muistaa, että jos kaksi taloudeltaan heikkoa kuntaa menee yhteen, ei siitä automaattisesti synny taloudellisesti vahvaa kuntaa.

Pelkästään yhdistymisen ilosta ei kannata yhdistyä, eikä pelkästään perinteiden takia olla yhdistymättä. Uudet suurkunnat eivät tarvitse lukuisia apulaiskaupunginjohtajia tai muuten pöhöttyneitä hallintohimmeleitä vaan nämä tehtävät tulee tarkastella niiden tarpeellisuuden mukaan, ilman palkkiovirkajärjestelmää (toki kunnallisella alalla sovittua irtisanomissuojaa*⁾ on kunnioitettava), myös kuntien perustamien liikeyhtiöiden toiminnan järkevyys/kannattavuus on syytä läpivalaista viimeistään tässä vaiheessa. Ainoastaan näin lähtee syntymään todellista säästöä ainakin jollain aikavälillä.

Näen, että Etelä-Karjala muodostuu pitkällä aikavälillä kahden suuremman kunnan (Lpr, Imatra) ympärille palvelutarpeen perusteella tai kunnat yrittävät aluksi jatkaa lähes nykyisellä kokoonpanolla, mutta sosiaali-ja terveydenhuoltoon, opetustoimeen, pelastustoimeen yms. liittyvää yhteistyötä kehitetään edelleen maakunnallisella tasolla. On varmaa, hallituksen saadessa tahtonsa läpi kuntaremontista, ei porkkanoita enää heru, keppinä tulee aluksi valtionosuuksien "säätäminen" (jolla ajetaan "sillä siklalla" toimivat kunnat velkakierteen kautta suurempien syliin) ja lopulta lainsäädännölliset toimet.

Joka tapauksessa asiasta on keskusteltava ja saatava keskustella asiallisesti. Nykyhallituksen linja on pakottava, jossa kunnat on asetettu statistin rooliin.

Lähidemokratian merkitys vaihtelee puhujan mukaan (lähde: Yle uutiset)

Valtioneuvoston kuntauudistussivusto (mm. mitä tarkoitetaan huoltosuhteella) (lähde:valtioneuvosto, valtiovarainministeriö, tilastokeskus)

Etelä-Karjalan väestömuutos ja huoltosuhde v.2010 ja v.2030 (lähde: valtioneuvosto, tilastokeskus)

*) Kunnallisella alalla noudatettava irtisanomissuojan kattavuus (pituus, 5 v.) estää rakenteiden tervehdyttämistä ja siksi asiasta on aloitettava laajempi keskustelu. On selvää, että kuntaliitosten yhteydessä työ ei suorittavassa portaassa vähene, joten pitkä irtisanomissuoja vain ainoastaan estää päällekkäishallinnon purkamisen ja sitä kautta syntyvien säästöjen muodostumisen.